Migreeni hakkaa takaraivossa, väsyttää, ruumiinlämpö on koholla. Tiedän, että nyt kostautuu viime päivien huono nukkuminen, huono syöminen ja stressaaminen. Tiedän, että todennäköisesti migreeni tulee päälle huomenna, viimeistään ylihuomenna. Ei mulla ole varaa siihen, en pysty juuri nyt jäämään kotiin, vasta maanantaina mulla ei ole mitään suunniteltua.
Viikonlopun suunnitelmat on sekaisin, en tiedä mihin suuntaan pitäisi lähteä. Pelkään omaa kuntoani, pelkään kaverin kuntoa, pelkään seurauksia. Olisinpa mä eilen illalla uskaltanut soittaa tulisielulle sen sijaan että viilsin, se olisi ollut tämän kaaoksen keskellä järjen ääni. Mutta en uskaltanut, en halunnut mahdollisesti herättää sitä omien ongelmieni takia.
En jaksa. Kohta pitäisi lähteä töihin (hyvä, koska siellä mä voin hetken olla erossa kaikesta) ja sitä ennen pitäisi syödä jotain kun siellä en kuitenkaan sitten syö. Yhtään vain ei ole nälkä, ei huvita syödä, vaikka tiedän että mulla ei ole nyt varaa leikkiä syömisien kanssa tippaakaan. Haluaisin puhua jollekin, mutta ei mulla nyt ole syytä soittaa tulisielulle ja sähköpostiin ei tule heti vastausta jos kirjoitan siellä (eikä ole enää aikaakaan kirjoittaa pitkästi), ja kuka muu mun ongelmia jaksaisi kuunnella koska kaikilla on omiakin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti