tiistai 5. marraskuuta 2013

Aika paljon rikki meni niinä päivinä

Sillä tänään
Kun te tuutte vastaan mä en vaihda kadun puolta
Toivon kaikkea hyvää


Tervehdin. Hymyilen. Kuuluu hyvää, entäs sinnepäin? Joo, mummon kuolemasta tulee kohta kaksi vuotta. Joo, niin kauan, munkin on vaikea uskoa.

Kuuluu kaikkea hyvää

Ai selkä taas? Mutta hyvinhän sä näytät liikkuvan. Hymyilen, koitan päästä lähtemään.

Aika paljon rikki meni niinä päivinä

Astun yhden askeleen kauemmas kun sinä astut yhden lähemmäs. Vaivihkaa kumpikin, kuin asentoa vaihtaen. Joo, äidille kuuluu ihan hyvää.

Kun te tuutte vastaan, niin kai mä kuulen
kaikkea hyvää


Pitää katsoa, onko mulla joku päivä aikaa tulla kahville. Mutta minä tiedän, sinä tiedät, että mä en aio tulla. Sinä tiesit sen jo kysyessäsi ja minä näen katseestasi, että sinä tiedät olevasi syy siihen.

Menin eteenpäin kai pistät sä pahaksi

Sinä toukokuun päivänä sä olisit voinut pilata mun elämän. Kai mä vieläkin voisin antaa sen päivän pilata mun loppuelämän. Mutta se ei tehnyt sitä silloin, eikä se tee sitä nytkään. Ehkä sitä joskus vain ollaan vahvoja.

Mä lupaan viedä terveisiä. Mulla on kiire kouluun, olen kahden askeleen päässä ennen kuin huomaatkaan. Hymyilen ja heilautan. Nopeasti pyyhkäisen huuliani kuin yrittäen saada vanhan pinttyneen tahran irti. Ja tiedän, että sä katsot. Ja ehkä hetken, hetken, mä haluaisin tietää, mitä sä ajattelet.

Sillä tänään
Kun te tuutte vastaan mä en vaihda kadun puolta
Toivon kaikkea hyvää



Kursiivit: Antti Kleemola - Kaikkea hyvää


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti