Kipu polvessa repii ylös. Liikkumaan, tavallinen kävely sattuu vähiten. Kiroan äidin, sen lääkärin ja pelkurimaisen itseni, kun silloin vuosia sitten polvea ei tutkittu kunnolla. Voisin huutaa kivusta ja turhautumisesta, kun mä vieläkin pelkään liikaa tehdäkseni tälle jotain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti